Kysymys Suomen Pankin valtuustolle

Kysymykseen on toistaiseksi vastannut kaksi pankkivaltuutettua eli perussuomalaisen Ruohonen-Lerner ja kokoomuksen Zyskowicz.
Ruohonen-Lerner kertoi tehneensä toisen perussuomalaisten pankkivaltuutetun kanssa asiaa koskevan tiedustelun Suomen Pankille. Zyskowicz puolestaan on selvityksen, jonka kopioin tähän luettavaksi.

Parahin Kari Arvola,

Kiitos lähettämästänne viestistä ja siinä esittämistänne näkemyksistä. Saamani selvitys asiaan on seuraava.
Euroopan keskuspankin perustamissopimuksen mukaan eurojärjestelmän tulee edistää maksujärjestelmien sujuvaa toimintaa. Tätä tehtävää toteutetaan TARGET 2 -maksujärjestelmän kautta. Maksujärjestelmän avulla pankit tekevät valtioiden rajat ylittäviä rahasiirtoja, mikä on rahaliitolle tunnusomaista. Nämä pankkienväliset rahavirrat saavat aikaan euroalueen sisäisiä saatava- ja velkapositioita kansallisten keskuspankkien taseisiin. Nämä erät nettoutetaan päivittäin siten, että kullakin kansallisella keskuspankilla on joko saatava- tai velkapositio suhteessa Euroopan Keskuspankkiin (EKP).

TARGET 2 -positioiden kehitys heijastaa suurelta osin kunkin euromaan pankkisektorin ottamien keskuspankkiluottojen jakautumista euroalueella. Joidenkin maiden TARGET 2 -velkapositiot ovat kasvaneet huomattavasti, kun yksityiset markkinat eivät ole viime vuodet euroaluetta koetelleiden kriisien aikana rahoittaneet näiden maiden pankkisektoreiden rahoitustarpeita. Kun kriisimaiden pankit ovat lainanneet suhteellisesti muita enemmän keskuspankkirahaa, kyseisten kansallisten keskuspankkien TARGET 2 -asema on kääntynyt enenevässä määrin velaksi.

Kun keskuspankkirahan tarjonta ylittää pankkisektorin vähimmäisvarantovelvoitteista muodostuvan normaalin keskuspankkirahan tarpeen, täytyy joidenkin pankkien tallettaa ylimääräinen likviditeetti takaisin keskuspankkijärjestelmään. Rahamarkkinoilla vallinneen epäluottamuksen vuoksi ylimääräinen keskuspankkiraha on päätynyt kriisistä vähiten kärsineiden maiden pankkisektoreiden kautta näiden maiden kansallisten keskuspankkien taseisiin. Pankkien tekemien talletusten vastaeränä kansallisten keskuspankkien taseissa on eurojärjestelmän sisäiset saatavat, jotka ovat näissä maissa kasvaneet poikkeuksellisen paljon.

Suomen kansantalouden ja pankkisektorin säästyttyä kriisiytymiseltä, Suomen Pankki kuuluu niiden keskuspankkien joukkoon, jotka nettomääräisesti vastaanottavat merkittäviä määriä rahapoliittisia talletuksia ja siten omaavat näitä velkaeriä vastaavan saatavan Euroopan keskuspankilta. Koska kansallisen keskuspankin TARGET 2 -saatava on saatava Euroopan keskuspankilta, ei siihen liity luottoriskiä.

Eurojärjestelmä hallinnoi rahapoliittisiin operaatioihin, joita TARGET 2 -positiot heijastelevat, liittyvää luottoriskiä vaatimalla luotoilta turvaavat vakuudet, jotka arvostetaan päivittäin markkinahintaan ja joiden vakuusarvoa alennetaan markkina-arvon aliarvostuksilla. Mikäli luottoa hakenut pankki menisi konkurssiin ja sen eurojärjestelmälle toimittavat vakuudet eivät riittäisi kattamaan luottomäärää, jakaisivat kansalliset keskuspankit operaatioista koituvat tappiot pääoma-avaimensa mukaisissa suhteissa. Suomen Pankin pääoma-avain on 1,79%.

Yllä oleva kuvaus TARGET 2 -positioiden muodostumisesta vastaa kysymykseenne Suomen Pankin TARGET 2 -saatavan käyttötarkoituksesta. TARGET 2 -saatavien ja velkojen nollaaminen vuosittain olisi mahdotonta, ellei samanaikaisesti purettaisi positiot aiheuttaneita rahapoliittisia operaatioita. Rahapoliittisten operaatioiden vuosittainen purkaminen heikentäisi oleellisesti rahapolitiikan tehokasta toteutusta. Eurojärjestelmän sisäisille veloille maksetaan ja niitä hyvitetään rahapoliittisten operaatioiden korkoa vastaavalla korolla, minkä ansiosta maksuliikkeestä seuraavat positiot eivät aiheuta tulonsiirtoja kansallisten keskuspankkien välille.

Ystävällisin terveisin
Ben Zyskowicz

Oma yhteenvetoni:
Suomen Pankki osallistuu Euroopan keskuspankin kautta velkaantuneiden maiden rahoitukseen mainitsemallani summalla, joka ei koskaan ole tullut eikä tule eduskunnan käsittelyyn.

Rahoituksen purkaminen on mahdotonta, koska se on osa Euroopan keskuspankin ja euromaiden rahapolitiikkaa eli finanssikriisin alusta lähtien velkaantuneiden maiden tukemista.

Riskin voi kukin kohdallaan arvioida itse. Mutta riski on jo toteutunut, kun Suomen hallitus joutuu leikkaamaan miljardeilla kansalaisten palveluja, mutta osallistuu samanaikaisesti kymmenkertaisella rahasummalla eurojärjestelmän rahoittamiseen.

Ben Zyskowiczilla ei ole ongelmaan omaa kantaa.